Hoivan tarve määrittää hoitajaresurssia

Suomen vanhustenhuollon on kriisissä. Ongelmaa pyritään ratkomaan tavoilla, jotka eivät kaikilta osin ole loppuun saakka harkittuja. Sosiaalipalveluiden erilaissa toimintaympäristöissä on tarve mitata hoivatyötä ja hoitoisuuteen perustuvaa henkilöresurssin arviointia.


Hoitavien käsien oikean määrän määrittäminen ei ole yksinkertaista. Henkilöresursseja määriteltäessä ei riitä ainoastaan yksikössä hoidettavien asiakkaiden määrä.

Tutkimustiedon (mm. Aiken, Fagerström, Rauhala) perusteella oikealla henkilöresursoinnin määrällä on todettu olevan selvä yhteys hoivan laatuun ja henkilökunnan työhyvinvointiin. Kun yksikössä henkilöresurssi ei vastaa asiakkaiden hoitoisuutta, hyvä ja laadukas hoiva ei toteudu. Hoitohenkilökunnan sairauspoissaolot lisääntyvät. Riittävällä mitoituksella ja oikealla henkilöstörakenteella ehkäistään pidentyneitä sairaalajaksoja, hoitokomplikaatioita ja potilaskuolleisuutta.

 

Henkilöresursointia suhteessa hoitoisuuteen voidaan arvioida

Suomessa käytetään RAFAELA® hoitoisuusluokitusjärjestelmää, jonka kehittäminen alun perin lähti liikkeelle terveydenhuollon tarpeista. Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä jo monessa sosiaalipalvelujen yksiköissä ja sen käyttö laajenee entisestään. 

Järjestelmässä määritellään jokaiselle yksikölle optimaalinen hoitoisuus ja resursointi. Hoitoisuustiedon perusteella voidaan arvioida hoitoprosessien laatua, tuottavuutta, kustannuksia ja kyetään mm. suunnittelemaan ja arvioimaan yksikössä tarvittavan hoitohenkilökunnan määrää. Tietoa voidaan hyödyntää yksikkö- ja organisaatiotason päivittäisessä johtamisessa tai toiminnan suunnittelun yhteydessä. 

Hoitoisuustiedon tuottamiseen osallistuvat yksikön kaikki hoivatyöntekijät arvioimalla asiakkaiden saamaa ja tarvitsemaa hoivaa. Järjestelmän säännöllinen ja pitkäjänteinen käyttö tukee työntekijöiden ammatillista kehittymistä, luo pohjaa kollegiaalisuudelle, on oman työn johtamisen väline ja osallistaa päätöksentekoon. Tieto tukee myös moniammatillisen työyhteisön toimintatapojen arvioimista ja kehittämistä.

Objektiivisesti mitatusta tiedosta ja potilaiden hoitoisuuteen perustuvasta resursoinnista hyötyvät potilaat, hoitotyön tekijät, organisaatio ja veronmaksajat.

Asiantuntijat Anne Rintala (kuvassa), Mari Valtanen, Sanna Kautto,
FCG Konsultointi, Hyvinvointi ja sote