TUVA®-mittarin kehitystyön tuloksia

Tuva-kuva

Mittarin jatkuva kehitystyö on edellytys sen tuottaman tiedon monipuoliselle käytölle. Kehitystyö lähtee asiakkaan tarpeesta ja yhdistää mielenterveysasiakkaan, työntekijän sekä tietojohtamisen tarpeet. Tärkeänä osana ovat yhteistyökumppanien kokemukset ja näkemys mittarin hyödynnettävyydestä.
 

TUVA®-mittarin käyttäjät ja potentiaaliset ostajat ovat toivoneet tietoa mittarin validiteetista ja indeksistä. Kehitystyöllä vastaamme toiveeseen. TUVA®-indeksin laskeminen lisää mittarilla saavutettavaa hyötyä, koska sillä voidaan antaa mielenterveysasiakkaalle suuntaa antava hoidon porrastus. Indeksiä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan asiakkaalle hänen toimintakykyynsä sopivinta palvelutasoa. Indeksilukema tai suuntaa antava palvelutaso ei kuitenkaan saa olla ainoa tekijä palvelupaikkaa päätettäessä. 

TUVA®-indeksin laskennan aineistonkeruuseen osallistuvat organisaatiot ovat olleet mukana TUVA®-mittarin kehittämistyössä. Indeksin laskentaa varten kerättiin kolme aineistoa: 

•    TUVA®-taustakysely
•    TUVA®-arvioinnit 
•    Mielenterveysasiakkaiden haastattelut. 

Koska indeksin laskenta perustuu pieneen aineistoon, sen toimivuutta arvioidaan uudelleen vuoden 2018 loppupuolella.

TUVA®-taustakyselyssä arvioitiin, mikä olisi asiakkaalle paras mahdollinen palvelumuoto käyttämällä HILMO-luokituksen (THL 2014) Hoivan tarve -kuvausta (täysin tai lähes omatoiminen, ajoittainen hoivan tarve, toistuva hoivan tarve, lähes jatkuva hoivan tarve ja jatkuva ympärivuorokautisen hoivan tarve). Luokitteluun päädyttiin, koska kunnat järjestävät palveluja eri tavoin. Kyselyssä ei arvioitu, mikä yksikkö olisi asiakkaalle paras, vaan millainen palvelun intensiteetti olisi paras. 

Palvelumuodon luokittelu tehtiin täyttämällä TUVA®-indeksin laskentaa varten luotu kyselylomake, joka laadittiin yhteistyössä kohdeorganisaatioiden yhteyshenkilöiden kanssa. TUVA®-arvioinnit tehtiin taustakyselyssä mukana oleville asiakkaille TUVATAR®-sovellukseen.

Mielenterveysasiakkaiden haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeiksi he arvioivat TUVA®-mittarissa mukana olevan toiminnot.
Aluksi laskettiin haastatteluaineistosta arvokertoimet. TUVA®-mittarin eri osa-alueet painotettiin sen mukaan, miten merkittävinä asiakkaat niitä kokonaisuuden kannalta pitivät. Tämän jälkeen asiakkaille tehtiin TUVA®-arvioinnit haastattelutietojen perusteella.

Toisessa vaiheessa yhdistettiin taustakyselyn ja arviointien aineistot asiakastasolla. Kun tiedot oli yhdistetty, asiakkaille laskettiin TUVA®-indeksit. Sen jälkeen tarkasteltiin indeksin ja taustakyselyssä asiakkaalle arvioidun palvelutarpeen korrelaatiota eli yhteyttä toisiinsa. Kaikki osa-alueet ja niitä vastaavat arviot asiakkaan palvelutarpeesta korreloivat erittäin voimakkaasti. 

TUVA®-indeksin avulla voidaan arvioida asiakkaan palvelutarve ja sopivin palvelutaso suhteessa hänen toimintakykyynsä. Palvelutarpeen viisi porrasta ovat: 

•    täysin tai lähes omatoiminen
•    ajoittain palvelun tarve
•    toistuva palvelun tarve
•    lähes jatkuva palvelun tarve 
•    jatkuva ympärivuorokautinen palvelun tarve.


TUVA validointitutkimus

Validiteetti eli pätevyys ilmaisee, mittaako mittari tutkittavan ilmiön ominaisuutta, jota sen on tarkoitus mitata. TUVA®-validointitutkimuksessa tutkittiin TUVA®-mittarin validiteettia arvioida aikuisen mielenterveysasiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Tässä tutkittiin mittarin kolmea validiteetin osa-aluetta: ilmi-, sisältö- ja rakennevaliditeettia. 

TUVA®-mittarin ilmivaliditeetti arvioitiin aluksi yleisellä tasolla eli mittaako TUVA®-mittari aikuisten mielenterveysasiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta? Ilmivaliditeetti osoittautui hyväksyttäväksi. Se sisältää osioita, jotka tutkivat mielenterveysongelmiin liittyviä oireita, toimintakyvyn vajausta ja avuntarvetta. Hyväksyttävän ilmivaliditeetin jälkeen siirryttiin tutkimaan mittarin sisältövaliditeettia.

TUVA®-mittarin sisältövaliditeetilla haluttiin saada vastus kysymykseen ovatko mittarissa käytetyt sisällön käsitteet teorian mukaiset? Koska kehitystyö oli lähtenyt käytännön tarpeista, mittarin taustalla ei ole teoreettista viitekehystä. 

Mittarin sisältöä tutkittiin julkaistujen tutkimusten ja käytännön tiedon pohjalta. Mitattavaksi valittu ilmiö tiivistettiin käsitteisiin toimintakyky, avuntarve ja oireet mielenterveyshäiriöitä sairastavalla. Käsitteet purettiin hakusanoiksi, joita käytettiin systemaattista kirjallisuushakua tehtäessä. 

Sisältövaliditeetin määrittelyssä edettiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa saatiin vastaukset kirjallisuushausta ja käytännön kokemuksesta  
•    missä määrin TUVA®-mittarin sisältö on tarkka vastine mitattavasta ominaisuudesta? 
•    kattaako sen sisältö riittävän laajasti kyseessä olevan ilmiön? 

Näin havaitut oireet ja toiminnot kerättiin lomakkeelle ja niitä verrattiin TUVA®-mittariin: kukin arvioija tarkisti itsenäisesti, löytyvätkö asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen liittyvät oleelliset oireet ja toiminnot sieltä. Jos jotain puuttui, arvioija kirjasi puutteet ja tarvittavat lisäykset. 

Toisessa vaiheessa samat arvioijat täyttivät lomakkeen, jossa oli mukana selkeyden vuoksi enää vain TUVA®-mittarin sisältö. Lomake täytettiin numeroarvolla: kuinka merkityksellisenä oire ja toiminto koettiin aikuisen asiakkaan toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnissa?

Kolmannessa vaiheessa arviot oireiden ja toimintojen merkityksestä TUVA®-mittarissa analysoitiin laskemalla niistä sisällön luotettavuusindeksi.

Sisältövaliditeetin tarkastelussa hyödynnettiin myös ICF-luokitusta. TUVA®-mittarin siltaus ICF-luokitukseen tukee mittarin erinomaista sisältövaliditeettia. ICF-siltauksen tulos tuo esiin sen, että TUVA®-mittari kuvaa laajasti (73 ICF-koodia) mielenterveysasiakkaan toimintakykyä. Lähes kolmannes TUVA®-mittarin ICF-koodeista siltautuu nimenomaan mielen toimintoihin ja reilu kaksi kolmasosaa toimintoihin, jotka kirjallisuuden mukaan liittyvät mielenterveysasiakkaan toimintakyvyn vajaukseen tai avuntarpeeseen.

Rakenteen validiteetti tutkittiin TUVA®-arviointitulosten avulla. Aineistona käytettiin arviointeja, joita oli tehty vuonna 2016 seitsemässä TUVA®-mittaria aktiivisesti käyttävässä organisaatiossa. Niissä oli erilaisia palvelumuotoja: koti, palvelutalo, tehostettu palveluasuminen ja tukiasunto. Lisäksi mukana on päivätoiminnassa käyviä asiakkaita. 


TUVA®-mittarin validointitutkimuksen tulos

Validointitutkimuksen tuloksena todettiin, että mittari arvioi aikuisen mielenterveysasiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Mittarin sisältö on tarkka vastine mitattavasta ominaisuudesta, se kattaa laajasti mitattavaa ominaisuutta ja tulokset vastaavat mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ulottuvuuksia. Avuntarpeen arviointi on rakennettu mittariin niin, että vastausvaihtoehdot toimintakyvystä sisältävät samalla avuntarpeen määrän kuvauksen.