FIM®-mittaritietoa voi hyödyntää tutkimuksessa

FIM®-mittaritietoa voi hyödyntää tutkimuksessa

FIM®-mittarin valtakunnalliseen tietokantaan kertyy laajasti väestötason tietoa, jota voi hyödyntää nykyistä enemmän myös tieteellisessä tutkimuksessa. Näin tekivät FCG Konsultoinnin asiantuntijat Mikko Jaakonsaari ja Liisa Klemola, jotka arvioivat tutkimuksessaan kuntouttavan työotteen vaikutusta aivohalvauspotilaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen.

Tutkimuksen aineisto poimittiin vuoden 2011 valtakunnallisen FIM®-mittarin tietokannasta. Toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnit on jaettu kolmeen ryhmään sairastumisesta kuluneen ajan perusteella. Tutkimuksessa vertailtiin alku- ja loppumittauksien tuloksia.

- FIM®-mittarilla arvioidaan potilaan päivittäistä (ADL) toimintakykyä sekä avuntarvetta 18 toiminnassa, joista 13 on motorista ja viisi kognition toimintaa. Mittarin arviointiasteikko on 7 Täysin itsenäinen - 1 Täysin avustettava. Mittarin tuloksen vaihteluväli on 126 - 18 pistettä. Mitä alhaisempi mittarin kokonaispisteytys on, sitä enemmän potilas tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan.

Tällaisia tuloksia tutkimuksesta saatiin:

- AVH-kuntoutujilla, joiden sairastumisesta on kulunut aikaa alle 31 päivää, FIM-pisteet kasvoivat keskimäärin 19 pistettä kuntoutusjakson alku- ja loppuarvion välillä.

- Kun potilaiden sairastumisesta on kulunut 32-92 päivää, FIM-pisteet kasvoivat kuntoutusjakson alku- ja loppuarvion välillä keskimäärin 12 pistettä.

-  Kun potilaiden sairastumisesta on kulunut aikaa kolmesta kuukaudesta vuoteen, FIM-pisteiden kokonaismuutos oli keskimäärin enää 2 pistettä.

Aineiston perusteella varhain aloitettu kuntoutus parantaa potilaiden toimintakykyä tehokkaammin kuin myöhemmin aloitettu kuntoutus. Samalla pienenee potilaiden tarve saada tukea päivittäisiin toimiinsa vaikkapa kotosalla. Kun kuntoutus alkaa myöhemmin, kuntoutus näyttää tutkimusaineiston perusteella muuttuvan vain ylläpitäväksi eikä paranna potilaan toimintakykyä samalla tavoin kuin varhain aloitettu kuntoutus.